torstai 21. helmikuuta 2013

Koiran liikkeet ja liikkuminen osa 2

Tässä jatkoa maanantaina julkaistuun tekstiin Leena Piiran luennosta Koiran liikkeet ja liikkuminen.

Koiran tekemät venyttelyliikkeet
Tästä osioista jäi jonkun verran muistiinpanoja kirjoittamatta, kun asiat mentiin niin nopeasti läpi. Mutta siis, koira venyttelee etu- ja takaraajojaan päivittäin mm. noustessaan makuulta ja lähdettäessä lenkille. Eturaajojen venytykset kohdistuvat eturaajojen ja lavan ojentajalihaksiin, ylärintarangan selkälihaksiin ja takaraajojen polven koukistajiin ja pohkeeseen. Koira painaa venytellessä rintakehää alas, työntää etujalkoja eteen, painaa pään eturaajojen väliin ja takamus on ylhäällä. Takaraajojen venytykset kohdistuvat lanneselän lihaksiin, takaraajojen polven ja lonkan ojentajalihaksiin, kaulan ja rintakehän etuosan lihaksiin. Venytellessä koira ojentaa takaraajaa suoraksi taakse, astuu eteenpäin ja tekee saman toisella takaraajalla, koira voi myös ojentaa molemmat takaraajat suoraksi taakse työntäen lantion alas ja nostaen pään ylös. Koira voi venyttää selkärankaansa työntämällä selkänsä köyryyn, piehtaroimalla liikuttaen selkärankaansa sivulta toiselle tai hieromalla selkää kovaa tai karheaa kohdetta vasten. Yleensä jotakin on vialla jos koira lakkaa venyttelemästä tai se alkaa venytellä selvästi enemmän.

Kipu ja sen näkyminen liikkeissä ja liikkumisessa
Koira kipu näkyy liikkumisessa mm. ontumisena. Ontuminen näkyy yleensä liikkeelle lähdettäessä ja se pahenee mitä kauemmin koira liikkuu. Seistessä koira ei pidä painoa tasan kaikilla jaloilla. Koira voi esimerkiksi pitää toista takajalkaa edempänä kuin toista. Etu- ja takajalkojen liikerata ei olla eteen-taakse –suuntainen, esimerkiksi kauhominen. Seistessä koiran selkäranka ei ole suorassa tai lantio on painunut alas ja taakse, koira seisoo takajalat vatsan alla (muista uroksilla eturauhanen!). Merkkejä kivusta ovat myös jos koira ei jaksa pitää päätä ylhäällä seistessä tai liikkeessä, koira istuu, seisoo tai ravaa vinossa, koira ei pysty istumaan tai ei jaksa seisoa, koira ei pysty liikkumaan kaikilla liikelajeilla tai nukkuma-asento ja –paikka vaihtuu normaalista. Yksi kivun merkki on yöllinen levottomuus. Koira on levoton, läähättää, nuolee tai puree itseään, vaihtaa usein nukkuma-asento ja –paikkaa. Koira ei venytä raajojaan tai venyttää runsaasti/liioitellusti.

Koiran kipunuoleminen on maiskuttavaa. Etujalkojen nuoleminen voi olla merkki rintarangan kivuista. Lannerangasta kipu taas voi tulla takajalkoihin. Nieleskely on närästyksen oire. Vatsakipuja ja närästystä koira voi helpottaa oleilemalla leikkiin kutsuasennossa useita minuutteja.

Kivun ja epämukavan olon näkyminen käyttäytymisessä
Koira, jolla on kipuja tai epämukava olo, on levoton ja sen voi olla vaikea rauhoittua. Koiran käyttäytyminen voi olla vaihtelevaa, esimerkiksi välillä siihen saa kontaktin ja välillä ei. Tämä voi olla myös merkki stressistä ja stressi on kivun oire. Koiralla voi olla ylilyöntikäyttäytymistä, esimerkiksi yli-iloisesti tervehtiminen ja alleen laskeminen tai yhtäkkinen aggressiivisuus perheen toista koiraa kohti vaikka lelun tai ruuan vuoksi. Koira voi olla masentunut, vetäytynyt tai aggressiivinen ja sen stressikynnys on matala. Koiran sosiaalisuus toisia koiria ja ihmisiä kohtaan voi alentua. Stressin noustessa koiran rodunomainen käyttäytyminen lisääntyy, esimerkiksi paimenkoirat alkavat paimentaa.

Kivun ja epämukavan olon näkyminen koirassa
Kipu ja epämukava olo näkyvät koirassa eri tavoin. Koira voi nuolla tai purra raajojaan, alaselkäänsä, lantiotaan, kylkiään tai häntäänsä. Se voi olla levoton ja läähättää herkästi sekä juoda paljon. Koira voi olla huomattavan väsynyt, vaihtaa asentoa yöllä usein tai vapista makuulla ollessaan. Koira voi sävähtää kosketusta tai mennä maahan/istumaan kun sen selkää kosketaan. Kivulias koira käyttää enemmän rauhoittavia signaaleja. Se yrittää rauhoittaa joko ympäristöään, ihmistä tai itseään. Eri koirat/rodut käyttävät erilaisia rauhoittavia signaaleja. Toisilla ne voivat olla hyvin selkeitä, mutta jollakin koiralla rauhoittava signaali saattaa olla niin pieni että sitä on hankala havaita. Omaa koiraa tarkkailemalla selviää, minkälaisia rauhoittavia signaaleja se käyttää. Leena suositteli lukemaan Turid Rugaasin kirjan Rauhoittavat signaalit. Varasin kirjan kirjastosta, mutta joudun sitä hetken odottelemaan kun muutkin on siitä kiinnostuneita :)

Kivun hoito ja ennaltaehkäisy
Leena painotti erityisesti ennaltaehkäisyä. Kivun hoidossa tulee tarvittaessa käyttää kipulääkkeitä, jotta ehkäistään kompensoivan liikkeen syntyminen. Erityisen tärkeänä Leena piti tätä pennuilla. Ennaltaehkäisynä toimivat erilaiset lisäravinteet ja EPA-rasvahappojen käyttö, jotka parantavat nivelnesteen määrää ja laatua. Jo nuorelle koiralla voi antaa nivelaineita ennaltaehkäisevästi, erityisesti agilitykoirille, koska laji on raskas nivelille. Kotihoitona toimivat lämpö- ja kylmähoidot eli kaura- ja geelipussit. Treenin jälkeen koira olisi hyvä ”skannata” kädellä. Jos jossain kohtaa on kuuma kohta (veri pakkaantunut tms), niin sitä voidaan rauhoittaa kylmällä. Hoitoon ja ennaltaehkäisyyn voi käyttää myös Back on Track takkeja, alustoja ja tukia, magneettikoruja, -alustoja ja –takkeja sekä vesikuppiin pistettäviä magneetteja, B1, B6 ja B12 –vitamiineja, magnesiumia sekä Buster makuualustoja, jotka toimivat kuten Tempur tyynyt eli alusta muotoutuu ja sopii siten hyvin nivelvaivaiselle. Magneettituotteet parantavat verenkiertoa ja vesikuppiin pistettävä magneetti puhdistaa (magnetisoi) veden, joka voi lisätä koiran juomista. B-vitamiinit ja magnesium auttavat lihasjäykkyyteen ja B-vitamiineista on hyötyä myös lihasmassan kasvattamisessa.

Liikunta
Traumojen alkuvaiheessa rasitusta tulee välttää, jotta kipu/tulehdus rauhoittuu. Jatkossa trauman laatu ratkaisee liikunnan määrän ja laadun. Esimerkiksi jäykät nivelet tarvitsevat lyhyehköjä, rauhallisia lenkkejä pehmeällä alustalla tai uintia.

Arkiliikunta on normaalia päivittäistä ulkoilua koiran kanssa. Lihashuollon kannalta on tärkeää, että koira liikkuu vaihtelevalla ja pehmeällä alustalla, jotta tuki- ja liikuntaelimistö saa riittävästi ärsykkeitä ja lihakset töitä. Kannattaa miettiä minkälaisia lenkkejä tekee (pituus, maasto, vapaana, taluttimessa), miten liikunta rytmittyy harjoitusten/kilpailujen kanssa ja keitä koiria voi pitää irti yhdessä ilman rajuja törmäyksiä. Lenkeistä voi pitää vaikka päiväkirjaa, jotta lenkkien pituuksiin ja maastoihin tulee riittävästi vaihtelevuutta. Jos metsälenkille mennään autolla, niin ensin koiria tulisi lämmitellä pitämällä ne hihnassa. Koirat olisi hyvä päästä irti niin, että rauhallisin pääsee ensin.

Ravi puhdistaa ja rentouttaa kehoa. Siksi kisojen jälkeen olisi hyvä parin päivän ajan tehdä 45-60 min ravilenkkejä. Jos koira irti ollessaan laukkaa paljon, tulisi sitä ulkoiluttaa hihnassa palauttavien lenkkien ajan.

Leikit
Leena ei suosittele kepin ja pallon heittoleikkejä, koska koira voi loukata selkänsä tai raajojen niveliä voimakkaassa pysähdyksessä. Jos koiraa palkkaa lelulla, tulisi se enemmin antaa tai vierittää maata pitkin. Vetoleikeissä koiran kaikki tassut tulee olla maassa. Ihminen pitää lelusta kiinni ja koira tekee kaikki ravisteluliikkeet. Koiran pään tulee olla selkärangan tasolla.

Leikkikaverin tulisi olla samantyyppisesti leikkivä, jonka kanssa leikki sujuu tasapuolisesti. Pennuille parasta leikkiseuraa on samankokoinen ja –ikäinen koira. Jotkut koirat saattavat leikkiessään juosta toista koiraa päin. Ne tekevät niin, koska voimat tai taidot eivät riitä perässä pysymiseen ja näin se saavat kaverin pysäytettyä. Päin juokseminen saa aikaan jäykkiä koiria. Varsikin nuorten koirien pystypainia kannattaa rajoittaa, sillä se voi olla rankkaa selälle.

Harrastukset, harjoittelut, kilpailut
Koiran harrastuksen tulisi olla sen motoriikalle ja keholle sopivaa. Harrastuspäivien välillä tulee olla riittävästi lepoa ja vapaata.

Ennen harjoituksia/kilpailuja koira lämmitellään ja lopuksi loppuverryttelyllä autetaan kehoa palautumaan rasituksesta. Koiran liikuttaminen ravilla, pehmeällä alustalla auttaa kuona-aineiden poistumista kehosta. Riittävä juominen on myös tärkeää. Koiran tulee juoda ½ dl elopainokiloa kohden päivässä. Tarvittaessa voi käyttää palautumisjuomia.

Niskan verryttelyliikkeitä ovat namin avulla koiran pään liikuttaminen ylös, alas ja sivuille. Alaspäin suuntautuvissa liikkeissä niskan pitäisi pyöristyä. Jos niska ei pyöristy, koiralla on siellä jumeja.

Joku kysyi, näyttääkö pentu esimerkiksi metsälenkillä väsymystä vai voiko lenkistä tulla liian pitkä. Leena vastasi, ettei pentu näytä väsymystä, mutta sen selän ja jalkojen lämpöä kannattaa tarkkailla. Eli jos tuntuvat kovin lämpimiltä, niin on aika lopettaa. Leena vielä mainitsi, että aikaisemmin koira sai rauhassa kasvaa vuoden ikäiseksi ja sitten katsottiin mihin harrastukseen se sopisi. Nykyään koira taas hankitaan jo valmiiksi tiettyä harrastusta varten.

Oli hyvä luento. Paljon tuli samaa asiaa kuin kaksi vuotta sitten eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäisen luennolla, mutta hyvä on välillä kertailla asioita. Mikolla on huonot syvät lihakset ja varmasti lihaksisto yleensäkin, joten monia tuttuja juttuja ”vaivoista” löytyi. Miko esimerkiksi istuu hyvin paljon pyllyllään. Pojalla ei ilmeisesti voimat riitä kunnolla istumiseen.Tähän kiinnitin erityisesti huomiota maanantain agilitytreeneissä. Omaa vuoroa odottaessa istuin tuolilla ja Miko istui edessäni nakkia odotellen. Kovin kauaa Miko ei istunut kootusti vaan se vaihtoi lonkka-asentoon. Kun käskin sen uudestaan istumaan, niin taas hetken päästä se vaihtoi taas lonkalle. Niin paljon on asioita, joita teen toisin, ainakin toivottavasti, seuraavan koiran kanssa. Esimerkiksi vapaana ulkoiluttaminen erilaisissa maastoissa, erityisesti epätasaisessa maastossa. Mikon kanssa ei kauheasti ollut mahdollisuuksia lähteä metsään, koska niin pitkälle ei pennun kanssa voinut lenkkeillä eikä sitä olisi jaksanut pitkää matkaa kantaakaan. Siksi en halua uutta koiraa perheeseen ennen kuin meillä on auto. Voi kun olisinkin Mikon ollessa pentu tiennyt sen mitä tiedän nyt. Ja vieläkin on paljon opittavaa.

Mikon kunnon ja lihaksien kasvatusoperaatio on meneillään ja myös omaa kuntoa on tarkoitus kasvattaa. Motivaation lisäämiseksi ilmoittauduin Naisten Kymppiin :) Kesällä Miko on sitten timmissä kunnossa ja itse ehkä vähän paremmassa kunnossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti