Koiran liikkeet ja liikkuminen osa 1

Sunnuntai meni kokonaan koiraharrastusten parissa. Aamulla lähdin Espooseen Leena Piiran luennolle. Sen jälkeen olin pari tuntia kotona kunnes lähdettiin hyppytekniikkatreeneihin. Luento kesti 5,5 h ja muistiinpanoja tuli kirjoitettua sivukaupalla. Muistiinpanot piti nopeasti kirjoittaa puhtaaksi, sillä loppua kohden käsiala alkoi mennä niin epäselväksi, että melkein piti muistaa mitä on kirjoittanut :) Tekstiä tulee niin paljon, että jaan sen suosiolla kahteen osaan. Toisen osan julkaisen myöhemmin tällä viikolla, sitä ennen on kirjoitettavaa tämän päivän agilitytreeneistä ja huomisen eläinlääkärireissusta.

Eläinfysioterapeutti, eläinosteopaatti Leena Piira: Koiran liikkeet ja liikkuminen

Seminaarin tarkoituksena oli, että jokainen osallistuja osaisi sen jälkeen katsoa koiraansa ja sen liikkumista niin, että huomaa mahdolliset poikkeavuudet. Sekä tietenkin tietää mikä on normaalia.

Seisominen

Koiran seisomista voi parhaiten tarkkailla niin, että koira pysähtyy liikkeestä seisomaan. Kun koira pysähtyy, sen tulisi seistä paino kaikilla raajoillaan. Etujalkojen tulee asettua olkapäiden leveydeltä alas, varpaat ja ranne eteenpäin. Takajalkojen tulisi asettua lantion leveydeltä alas, varpaat ja polvet eteenpäin, kintereet taaksepäin. Selkärangan tulisi olla suorassa kaikista suunnista katsottuna ja pään asettua rodulle tyypillisesti, katse eteenpäin. Ylhäältä katsottaessa koira on suora. Koiran painopiste asettuu lavan etuosalle, rintarangan toiselle nikamalle. Koiran painosta 60 % on edessä ja 40 % takana. Liikkeessä painosta jopa 90 % voi olla edessä. Näyttelyissä koiran takajalat voi olla liian leveästi jos sen jalkojen asentoa muutetaan ja takajalat voi olla liian takana. Takajalan ison anturan tulisi olla kunnolla maassa. Jos paino ei jakaudu tasan, siihen on jokin syy. Koira seisoo niin kuin sen on helpoin olla. Sivusta katsottaessa koiralla tulisi olla hyvä selkälinja, jolloin selkä ei ole notkolla tai kaarella. Säkän jälkeen koiran selässä on pieni kuoppa, mutta muualla sellaista ei pitäisi näkyä. Jos uroksella näkyy kaarevuutta takaselässä, syynä voi olla pinkeä eturauhanen. Nartulla voi olla selkä notkolla pentujen jälkeen. Lantion kulma selviää suoliluun ja istuinluun muodostamasta kulmasta. Rintalastan tulisi olla olkapään etupuolella (mitä lyhyempi olkaluu, sitä edempänä kyynärpää on). Tämä on tärkeää etenkin agilitykoirille. Lavan mitta tulisi olla yhtä pitkä kuin olkaluun mitta. Reisi- ja sääriluun tulisi myös olla melko samanpituisia, jolloin polven kulma on sopiva. Jos reisi- ja sääriluut ovat eripituisia, polvikulma on suora ja polvi siten kovemmalla rasituksella. Jo pienestä pennusta (vähintään 5 viikkoa) pystyy katsomaan näitä samoja asioita kuin aikuisesta koirasta. Pennun/nuoren koiran etujalat voivat vähän kääntyä ulospäin, joka johtuu heikosta välikämmenestä/ranteesta. Pennun ranteiden vahvuutta voi harjoitella kävelemällä erilaisissa maastoissa pehmeällä alustalla. Ranteille hyvää harjoitusta on myös koiran seisottaminen etujalat tasapainotyynyllä ja liikuttamalla namia koiran edessä oikealta vasemmalle.

Lisäsin havainnollistamiseksi tähän kuvan, jonka muokkasin kaksi vuotta sitten tekemääni koiran lihashuolto juttua varten, juttu löytyy Kooikerhondje-lehden numerosta 1/11. Kuva on lainattu amerikkalaiselta labradorikerholta ja muokattu luvalla.

Istuminen
Koiran tulee istua kootusti, selkä suorana. Eturaajojen tulee olla olkapäiden leveydellä, ranne ja varpaat eteenpäin. Polvet ovat koukussa, eteenpäin ja samalla tasolla sekä koira istuu molemmilla istuinluilla. Pää on suoraan eteenpäin ja häntä suorana takana. Koiran pitäisi pystyä menemään vaivatta istumaan ja nousta seisomaan käyttäen takapäätä ponnistukseen. Kun koira istuu kunnolla, paino pitäisi olla jalalla varpaista kintereeseen. Jos koiran selkä ei ole suorana, sillä saattaa olla kipeä selkä tai heikot lihakset. Lonkalla istuminen ei ole toivottavaa. Se voi johtua voimattomuudesta, ei niin hyvistä lonkista tai kipeästä selästä. Kootusti istuminen vaatii lihaskuntoa. Takajalkojen koordinaatiota kannattaa alkaa harjoittaa jo pennulla, esim. peruuttaminen. Pentuna luodaan aikuisuuden motoriikkaa.

Maahan meno
Kun koira menee vaivatta maahan, sen etu- ja takapää toimivat kuin hissi. Eturaajojen tulee olla edessä, ranne ja varpaat suorassa. Paino on molemmilla kyynärpäillä ja rintalastalla. Takaraajojen tulee olla polvista koukussa, polvet samalla tasolla, varpaat ja polvet eteenpäin. Selkärangan tulee olla suorassa, pää eteenpäin ja häntä suorana takana. Seisomaan noustessa koira ponnistaa sekä etu- että takajaloilla.

Kysyin etujalat leveästi makaamisesta, kun Mikolla on joskus etujalat hyvin leveästi. Sen asento on tukevan ja ryhdikkään näköinen, mutta se on kuitenkin fuskaamista. Etujalat leveästi makaaminen kertoo voiman puutteesta, mutta kyseessä voi olla myös jumi lapojen välissä. Leena kysyi onko etupää eli kyynärät ja olat kuvattu terveiksi. Kyynärät on, mutta olkia ei. Lisätään siis tämäkin muistilistalle seuraavaa koiraa varten eli lonkkien, kyynärien ja selän lisäksi myös olkanivelistä kuvat.

Joka osion jälkeen katsottiin esimerkkikoirista onko etujalat seistessä olkapäiden leveydellä, seisooko suorassa, istuuko koira kootusti jne. Oli mielenkiintoista katsella esimerkkikoiria, joita olivat valkoinenpaimenkoira, russeli ja bordercollie. Ihan eri tavalla katsoo koiran seisomista, istumista tai makaamista kun ensin on käyty läpi asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota. Leena myös kyseli onko suorassa, miten jalat on jne. jotta jouduimme tarkkailemaan koiraa.

Koiran normaalit liikelajit
Koiran liikelajit ovat kävely, ravi ja laukka. Koiran tulee vaivatta siirtyä liikelajista toiseen kun nopeus muuttuu ja sen pitäisi pystyä liikkumaan kaikilla liikelajeilla pennusta vaariin. Koiran pitäisi pystyä vaihtamaan vaivatta asentoa istuminen-maahan meno-seisominen. Uroskoirien pitäisi nostaa virtsatessaan tasapuolisesti molempia jalkoja. Jos uroksella toinen jalka on heikompi, se haluaa nostaa heikompaa jalkaa ja pitää vahvemman tukijalkana. Tällöin koira voi joutua tekemään kuvion ennen koivennostoa, jotta se voi nostaa haluamaansa jalkaa. Koiran tulisi myös kääntyä samalla tavalla vasempaan ja oikeaan. Lenkillä kannattaa tarkkailla kääntyykö koira aina samaan suuntaan vai vaihteleeko se puolia esimerkiksi silloin kun koira kulkee ihmisen edellä ja se kääntyy katsomaan.

Kävely
Kävely on hidasvauhtinen liikelaji, jossa koira astuu samanaikaisesti vastakkaisella etu- ja takajalalla. Selkärangassa näkyy selvästi keinahtelua liikeaskeleiden mukana. Koiran pää on rodulle tyypillisessä asennossa. Uutta oli se, että koira voi myös kävellessään peitsata.

Ravi
Ravi on vauhdikas liikelaji, jolla koira voi liikkua pitkäkestoisesti. Ravissa koira astuu samanaikaisesti vastakkaisella etu- ja takaraajalla maata tavoittavasti. Selkäranka pysyy liikkeen aikana suorassa ja selkälihakset rentoutuvat. Koiran pää on rodulle tyypillisessä asennossa. Koiran astuessa iso antura osuu ensin maahan, sitten varpaat, jonka jälkeen koira potkaisee taaksepäin ja jalkaa nousee ilmaan. Takaa katsottaessa takajalkojen anturoiden pitäisi näkyä.

Laukka
Laukassa koira ponnistaa takaraajoilla epätahtisesti, jolloin toinen takaraajoista ponnistaa ensin ja heti sen jälkeen toinen. Koiran selkäranka tekee voimakasta liikettä lanneselän ojentuessa ja koukistuessa. Myös kaula tekee voimakasta ojennus/koukistusliikettä. Lonkka-, polvi-, kinner-, kyynär- jne. kulmat on ponnistamista varten. Jos koira kovaa laukatessaan menee vinoon, sen toinen puoli on heikompi.

Epäfysiologiset liikelajit
Epäfysiologiset liikelajit syntyvät yleensä kehon kompensaatioista, jotka estävät luonnollisten liikkeiden syntymisen. Syynä näihin liikelajeihin on kehon jäykkyys, kipu, heikko lihasvoima tai huono koordinaatio. Epäfysiologisia liikelajeja ovat peitsaaminen ja pupuloikka.

Peitsaaminen
Peitsatessa koira astuu samanaikaisesti saman puoleisilla etu- ja takaraajoilla. Peitsaamisen aiheuttaa yleensä selkärangan, erityisesti rintarangan jäykkyys. Peitsaaminen voi johtua myös väsymisestä. Peitsaamiseen voi auttaa uiminen, sillä uidessa aina vastakkaiset jalat liikkuvat. Avuksi voi olla myös vaihtelevalla alustalla liikkuminen. Hidas kävely ei ole peitsaamisen syy, sillä koiran tulisi kyetä ravaamaan myös hitaasti. Peitsaamiselle herkkiä ovat lyhytrunkoiset ja syvärintakehäiset rodut.

Pupuloikka
Pupuloikassa koira ei pysty ponnistamaan takaraajoilla vuorotahtiin vaan se tuo molemmat takaraajat samanaikaisesti eteen. Selkäranka ei ole mukana liikkeessä. Pupuloikka voi johtua jäykkyydestä ja kivusta selkärangassa tai takaraajoissa.

Liikelajien teorian jälkeen katsoimme liikkeitä esimerkkikoirien avulla. Kävelyssä piti kiinnittää huomiota siihen liikkuuko vastakkaiset jalat, missä asennossa pää on ja liikkuuko selkä. Ravissa kiinnitettiin myös huomiota siihen liikkuvatko vastakkaiset jalat ja ovatko liikkeet maata tavoittavia. Laukassa katsottiin kummalla takajalalla koira ponnistaa (ainakin bodercollielta onnistui ponnistavan jalan vaihto, joka se on agilitykoirille hyödyllinen taito) sekä miten selkä ja pää liikkuvat. Liikkeiden havainnoinnissa valokuvista on myös hyötyä. Niistä voi ainakin joitain asioita nähdä paremmin kuin liikkuvasta koirasta.

------

Pari sanaa vielä hyppytekniikkatreeneistä. Tehtiin taipumista kolmella hypyllä. Rimojen toinen pää oli maassa. Toistot oikealle onnistuivat hyvin, mutta vasemman puolen kanssa oli säätöä. Miko ei odottanut lähtölupaa, jonka se saa katsoessaan menosuuntaan, vaan se katsoi minua ja tuli sitten luokse. Saatiin kolme toistoa kuitenkin tehtyä. Loppuun jäi vähän aikaa, jolloin tehtiin keinua neljä toistoa. Ihan ok, mutta vauhti oli hitaampi kuin aikaisemmilla kerroilla.

Nyt jännittää, meillä on illalla ensimmäiset ohjatut agilitytreenit sitten syyskuun!